Serendipity

Jälkeläiset

o. Thirteen Whimsy (s. 07.02.2016), i. North by Northwest
o. Thirteen Giandor (s. 05.06.2016), i. Ghirardelli
t. Thirteen Siren (s. 28.07.2016), i. Tanqueray

✓ Luonnekuvaus
✓ Kilpailumenestys
✓ Sukuselvitys
✓ Päiväkirja

Luonnekuvaus

Seren on täyspäinen ja lempeä tamma joka on maastakäsin toimiessa varsin vaivaton. Se on nöyrä ja luottaa helposti käsittelijäänsä minkä ansiosta niin hoitotoimenpiteet, pesu kuin eläinlääkärin- ja kengittäjänkin toimet sujuvat ripeästi ja mutkattomasti. Hoitaessa harjan voisi huoletta antaa jopa vähemmän kokeneen hevosihmisen käsiin sillä Seren kunnioittaa ihmisiä ja se pitää itse huolen siitä, ettei tule tallottua kaksijalkaisen kaverin varpaille tai ahdistettua tätä seinän ja tamman kyljen väliin. Varusteet on helppo laittaa vaikka toisinaan tamma nostelee päätänsä kuolaimia tarjotessa, mutta tästäkin selvitään nopeasti maltillisella asenteella. Taluttaessa tamma on rauhallinen ja se astelee taluttajan vierellä kuuliaisena eikä kiire iske edes silloin, kun tamman laskee tarhaan tai laitumelle.

Ratsastaessa tammasta voisi jopa sanoa huokuvan sen into työntekoon, mutta tämä kouluratojen taitaja ei varmasti anna mitään ilmaiseksi. Seren ei koskaan ole ollut omiaan keksivä ja kujeita suunnitteleva ratsu, se vain sattuu toisinaan unohtumaan omiin maailmoihinsa ja tarvitseekin siksi määrätietoisen ratsastajan, joka pitää itse omat ajatukset kokoajan työnteossa - näin myös tamma keskittyy olennaiseen. Siitä siis syntyy tamman vaativuus ratsuna ja sitä tietenkin lisää herkkä kuumuvuus. Taitavan ratsastajan käsissä Seren on varsinainen koulutykki jonka työmoraali on korkea ja sen työskentelyä on oikein miellyttävä katsella sekä itse ratsastajana kokea. Ratsastajalleen tamma on kevyt sekä herkkä avuille ja vaikka se kuumuukin herkästi, niin myös jarrut löytyvät vain puolipidätteen takaa. Esteillä tamman kanssa käydään harvoin ja silloinkin ratsastajan on oltava ehdottoman osaava sekä tammalle tuttu sillä Seren kuumuu valtavasti ja sen vauhdissa on vaikea pysyä. Maastossa se kulkee mielellään yksin tai kaverin kanssa eikä turhia säpsyile. Kotiin tullaan useinmiten yksi yksi vaihde isommalla, mutta ratsastajan helposti hallittavissa.

Luonteen kirjoitti Calla

Kilpailumenestys

Sukuselvitys

Isä Wraithwar oli suurehko, mutta upea ja menestyvä ori, joka ei turhaan jättänyt ketään kylmäksi. Wraithwarilla oli näyttävät, suuret liikkeet ja ori oli muutenkin kylmäpäinen ja upea kouluhevonen. Oriilla oli tapana esittää kovaa ja muutenkin pistää muille hevosille show pystyyn, etenkin tammoille – tästä huolimatta Wraithwar oli hyväkäytöksinen ja selväjärkinen hevonen, jota oli aina miellyttävä käsitellä. Ratsuna se oli reipas ja varmajalkainen, eikä sen kanssa tarvinnut pelätä hallinnan menettämistä. Kisakentillä ori pärjäsi todella hyvin, sillä se ei antanut kisapaineen päästä niskan päälle ja ruunikko ori suorastaan nautti saamastaan huomiosta.

Isänisä Wartime Romance oli suhteellisen helppo hevonen ollakseen ori, sillä se antoi melkein kaikki käsittelijöiden virheet anteeksi ja yleensä korjasi ne itse. Ori oli helppo käsiteltävä niin maasta kuin selästä käsin ja se sopi melkein kaikille, jos vaan malttoi pitää itsensä tomerana eikä antanut oriin ottaa ohjia omiin käsiinsä. Ratsuna Wartime Romance oli reipas ja se vaati ratsastajaltaan paljon, mutta vaikea se ei ollut. Ori oli hyvin päättäväinen ja se oli mahdottoman hyvä hevonen niin esteillä kuin koulussa, ja se pärjäsi kylmäpäisesti kisatilaisuuksissa ja oli suoranainen rusettihai lajissa kuin lajissa.

Isänemä Claire de Lune oli tammoista tammamaisin, itsensä kokoisella T-kirjaimella. Tällä tammalla oli tahtoa omasta takaa kokonaisen tallillisen verran ja sitä ei oikeastaan mielellään kukaan käsitellyt. Tamma lämpeni joillekin ihmisille niinkin paljon, että tamma unohti kiukkuilun ja oli lempeä ja leppoisa tapaus. Ratsuna Claire oli vaativa, se ei päästänyt ratsastajaa todellakaan helpolla, vaan tämän tamman kanssa hikitreenillä tarkoitettiin ratsastajan hikoamista. Claire toimi parhaiten koulupuolella, sillä oli tarpeeksi keskittymiskykyä ja näyttävät, joustavat liikkeet jotka nosti tamman pärjäämiskapasiteettia paljon. Kisapaikoilla tamma oli hieman hermostunut alkuun, verryttelyjen jälkeen yleensä rauhoittui ja suoritti radan keskittyneesti alusta loppuun.

Emä Sera GER oli persoonallinen tamma, joka oli monen mieleen. Tamma oli äänekäs ja se hörisi koko ajan ja ihan kaikille – hevosille, ihmisille, autoille, linnuille, you name it. Sera oli pirtsakka ja iloinen neiti, joka ei kyllä ratsuna kaikille sopinut. Se oli herkkä ja suhteellisen vaikea ratsastaa, kun tamman omat mielipiteet olivat tarkat eikä tamma niin vaan tehnyt kaikkea ilmaiseksi, vaan se vaati ratsastajaltaan paljon. Se toimi parhaiten sileällä, sillä se jaksoi keskittyä ja kuunnella annettuja ohjeita, eikä se tylsistynyt helposti. Kisapaikoilla Sera oli hieman ahdistuneen oloinen alkuun, mutta jos ratsastaja osasi esittää rentoa, niin Sera unohti jännityksen ja se suoritti radat niin hyvin kuin se pystyi, vaikka yleensä sillä jäi osat askeleet ratsastamatta, kun katsomon ihmiset kiinnostivatkin eniten.

Emänisä Monopoly Maker oli suhteellisen omituinen hevonen. Se oli joinain päivinä täysin hapan ja sen kanssa oli turha keskustella yhtään mistään, vaan mentiin täysin hevosen ehdoilla. Toisina päivinä se oli kuitenkin todella lupsakka ja sen uskalsi antaa hieman kokemattomillekin käsiin. Monopoly oli reipas ja päättäväinen, eikä se pelännyt oikeastaan mitään. Orilla oli tapana laittaa itsensä kunnolla liikkeeseen vain kokeneiden ratsastajien alla, eikä siltä kokemattomat voineet edes pyytää mitään. Kisapaikoilla Monopoly Maker oli jo nuoresta asti kuin mikäkin vanha tekijä – se ei hermoillut tai edes välittänyt muista hevosista tai ihmisistä ja suorituksen aikana se kuunteli ratsastajaansa täysin eikä lähtenyt sooloilemaan turhaan.

Emänemä Sancerre Dezat oli kokoisekseen siro hevonen, joka oli oikeastaan todella kiltti, mutta samalla ujo yksilö. Sancerrellä oli tapana pelätä uusia ihmisiä ja se totutettiinkin kaikkiin tuttujen ihmisten seurassa, jotta tamma ei saisi suoranaista paniikkikohtausta. Tamma oli ratsuna kevyt ja herkkä, ja se sopi kaikille. Sancerre oli hyvin mukava ja koska tamma oli perfektionisti, sen ratsastajalla ei ollut paljoa tekemistä, kun tamma korjasi ovat virheensä melkein automaattisesti. Sancerre pelkästi esteitä jonkun verran eikä hypännyt mielellään, mutta päättäväisen ratsastajan kanssa se ylitti esteitä kuitenkin näyttävästi. Tamma oli kisapaikoilla hermostunut ja se vaati pitkän verryttelyn ettei se olisi suorituksen aikana ihan hermona, ja yleensä radan treenaaminen vielä verryttelykentällä auttoi asiaa. Sancerre viihtyi parhaiten kuitenkin kotitallilla, jossa kisatilanteet eivät olleet läheskään yhtä pahoja.

Sukuselvityksen kirjoitti Helka J.

Päiväkirja