| Armani Code mkm, 170cm, bay |
Anchorage rt, 175cm, bay |
Arbitrary Prayers rtkm, 165cm, bay |
| Feral Cat mkm, 169cm, bay |
||
| Obliviata mkm, 171cm, bay |
Lost In Space m, 168cm, bay |
|
| Orthagna rtkm, 168cm, bay | ||
| Carmichael's Cerise prt, 170cm, bay |
Grayheim tprt, 169cm, bay |
Gregorius rtkm, 167cm, bay |
| Blue Velvet tprt, 168cm, bay | ||
| Castlevania V mkm, 167cm, bay |
Suede Shoes m, 167cm, bay |
|
| Carmen Sandiego mkm, 170cm, bay |
| Nimi | Absolem | Reknro | VH16-151-0006 |
| Rotu | Baijerinhevonen | Sukupuoli | Ori |
| Syntynyt | 01.05.2015 | Ikä | 8v 11.04.2016 |
| Väri | Mustankimo | Säkä | 171 cm |
| Kasvattaja | Laura Wurdan | Omistaja | VRL-02116 & VRL-03933 |
o. Thirteen Absinthe (s. 10.02.2016), e. Nephalem
o. Thirteen Abyss (s. 16.12.2016), e. Evenstar
t. Adam's Rib 13 (s. 06.02.2017), e. All About Eve
Absolem on kaikkea muuta kuin täysautomaatti. Ori osaa olla välillä todella ärsyttävä sekä epämiellyttävä. Yleisellä tasolla tämä mies jaksaa keppostella ja tehdä hoitajastaan hermoraunion. Tämä kaikki onneksi annetaan kisakentillä anteeksi.
Tallissa ja hoitaessa ori pyörii kuin tuulimylly eikä halua asettua aloilleen harjaamisen ajaksi. Hampaitakin välillä näytellään, mutta mitään se ei kuitenkaan niillä tee. Myös takajalka saattaa välillä nousta turhankin korkealle kavioita putsatessa, mutta vähän kun jaksaa huomauttaa, se voi hyvillä tuurilla jäädä vähemmälle. Ori ei suoranaisesti vihaa ihmistä, mutta olisi mieluummin omassa pilttuussaan itsekseen. Varusteiden laittoon kannattaa myös varata aikaa. Pullistelu ja pään heittely ylöspäin ovat sen bravuureja joista ei ole päästy eroon. Pienehkön tappelun ja ärräpäiden jälkeen suitset saadaan päähän, mutta solkien kiinni laitto on vielä edessä. Tässä vaiheessa toivoo, että kaveri olisi pitämässä orin päätä paikoillaan, ainakin yrittämässä. Pullistelun Absolem lopettaa vasta kun ratsastaja on selässä ja huomataan maharemmin olevan ihan liian löysällä. Tarkoittaen sitä, että joko itse tulet satulasta alas ja kiristät sen, tai kaverisi tulee auttamaan ja yrittää kiristää sitä samalla kun ori tepsuttelee pikku hiljaa kauemmaksi.
Ratsuna Absolem on taitava, mutta hankalinta on löytää yhteinen sävel. Hevosen osaamisen huomaa jo silloin, kun tekee alkuverryttelyä. Sillä on komeat liikkeet ja se kantaa itseään hienosti, siksi se onkin oiva ratsu koulukentille. Hevosen kanssa työskentely vaatii pitkiä hermoja. Ori kokeilee ratsastajaansa monin eri tavoin; yleisimpiä ovat nurkkien oikominen vaikka mikä olisi sekä pään kiskominen alas sekä päin vastoin sen heiluttaminen ylös. Selästään se ei ketään ilkeyttään heitä ja jos näin tapahtuu, silloin on jotain todella vialla. Kun hevosen saa kulkemaan hyvin ja tuntee sen kunnolla kantavan itseään, on treenit oikein onnistuneet ja vaikka ori halusi tai ei, kyllä siitäkin huomaa sen nauttivan työnteosta.
Kilpailuissa "varikon" puolella meno on samanlaista kuin tallissa, ei ihan niin levotonta, mutta kyllä sielläkin hampaita näkyy ja päätä viskellään ylös ja alas. Kuitenkin kun ratsastaja nousee selkään ja saa ohjat tuntumalle, ori muuttuu täysin. Absolem kuuntelee, ääntä sekä painoapuja. Sen jollain tasolla oleva ylimielinen olemus menee piiloon ja kunnianhimoinen sekä yhteistyökykyinen hevonen tulee esille. Silloin nurkat käydään läpi ja päätä nostetaan ylös, vain näyttääkseen kuinka hieno hän on. Ei siis ollenkaan tahallaan. Siksi välillä mietitään, onko kyseessä kuitenkaan yksi hevonen, vai kaksi.
Luonteen kirjoitti Jere
|
17.02.2016 VSN-näyttelyt: Thirteen,
21.02.2016 VSN-näyttelyt: Ionic,
31.5.2016 VSN-näyttelyt: Thirteen,
20.09.2016 VSN-näyttelyt: Thirteen,
20.11.2016 VSN-näyttelyt: Thirteen, |
Syyskuun 2016 kantakirjatilaisuus,
Huhtikuun uusinta laatuarvostelutilaisuus 2017, |
| KRJ-kouluratsastus { 50 sijoitusta } koulutustaso: Grand Prix |
|
|
|
Isä Armani Code on näyttävillä liikkeillä siunattu ori. Sen kuuliaisuus sekä osaaminen tekee siitä loistavan ratsun sekä ystävän. Tämä ori kuitenkin on yhden ihmisen hevonen. Se on rakastava omaa ihmistään kohtaan, mutta ulkopuoliset ovat kummallisia otuksia joiden kanssa ei voi olla. Armani Code tästä huolimatta on sulattanut sydämiä ympärillään kotitallillaan sekä kilpailuissa. Se on joillekin jälkeläisilleen periyttänyt ilmavat ja kauniit askellajit sekä kylmäpäisyyden kilpailupaikoilla. Mutta osalle myös kovapäisyyttään sekä hieman jopa ilkeyttä.
Isän isä Anchorage oli hieno rautias ori, joka pärjäsi hienosti Grand Prix -tasolla kansainvälisissä kilpailuissa ympäri maita ja mantuja. Isältään peritty suuri läsi otsassa sai sen näyttämään hieman mysteeriseltä. Se olikin oikea katseenkääntäjä. Monta varsaa on orille syntynyt, mutta vain harva on yltänyt sen kanssa samalle tasolle kouluratsastuksen piireissä. Sen rohkea luonne sekä innokkuus työntekoa kohtaan teki siitä ihanteellisen ratsun.
Isän emä Obliviata oli kaunis ja todella energinen suurehko hevonen. Myös koulukentillä kilpailleen tamman ura ja suoritukset loppuivat kuitenkin lyhyeen. Seitsemän vuoden iässä tamman vasen lonkka antoi harjoituksissa periksi, eikä sitä saatu kuntoutettua, vaikka kuinka moni lääkäri ja alan asiantuntija sitä kävi katsomassa. Täynnä elämää ja iloa ollut tamma pääsi aikaiselle eläkkeelle ja huolehtimaan tallin yleisilmapiiristä. Tamma varsoi kaksi kertaa ja molemmat jälkeläiset ovat näyttäneet osaamisensa.
Emä Carmichael's Cerise on kaunis kuparin värinen tamma, jolta löytyy temperamenttisuutta. Tulinen ja kovapäinen yksilö ei antanut kenenkään astua sen tielle. Kilpailuissa sen kunnianhimo ja voitonhalu oli parhaimmillaan ja juuri tuo ominaisuus teki siitä taitavan ja kauniin kouluratsun. Lennokkaat askellajit sekä liikkeet saivat sen näyttämään voittamattomalta. Pitkän uran tehnyt tamma varsoi vain yhden orivarsan, mutta neljä tammaa. Yksikään tammoista ei ole perinyt sen liikkuvuutta.
Emän isä Grayheim oli peloton ja kaunis hevonen. Kouluratsastukseen ori ei oikein koskaan päässyt jyvälle, joten se kilpaili helpompia luokkia kansallisella tasolla. Ori kuitenkin häikäisi enemmän luonteellaan kuin taidoillaan. Rohkea ori olikin ennemmin nuorten ratsastajien mentori ja se on auttanut montaa kehittymään kilpailemista varten.
Emän emä Castlevania V oli todella rauhallinen ja tyyni tamma. Se ei turhia hötkyillyt ja sen kärsivällisyys oli omaa luokkaansa. Myös sen ansiosta se pärjäsi hienosti kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Siro tamma oli kilpailupaikalla kuitenkin kuin toinen yksilö. Siitä kuoriutui kunnianhimoinen ja vaativa hevonen, jota ihan kuka tahansa ei saisi liikkumaan kauniisti eteenpäin. Kuitenkin sen tehdessä kaikkensa, siitä sai todella hyvän yhteistyökumppanin.
Sukuselvityksen kirjoitti Jere
Kimo ori verrytteli jo maneesissa ratsastajansa kanssa kun saavuin paikalle. Hevonen vaikutti tällä kertaa rennolta ja vapautuneelta joten ilmeisesti yhteinen sävel ratsastajan kanssa oli jo saavutettu ainakin toistaiseksi. Aloittelimme tänään työskentelyn taivutuksilla ja väistöillä jotta saisimme hevosen hyvin yhteistyökykyiseksi ja kuuntelemaan ratsastajaansa. Kun hevonen näytti vertyneen kunnolla ja alkoi taipumaankin hienosti niin aloimme keskittymään enemmän passagen treenaamiseen. Tämä vaatisi molemmilta paljon ja alkuun oli pieniä ongelmia saada hevonen nostelemaan jalkojaan tarpeeksi korkealle ja pysymään sopivassa temmossa, mutta kun ratsastaja sai korjattua omia virheitään avuissa niin hevonenkin alkoi toimia oikealla tavalla. Lopussa ratsukon meno oli mahtavaa katseltavaa ja olin tyytyväinen ratsukon työskentelyyn. Päästin lopulta ratsukon omatoimiseen loppuverryttelyyn.
Valmennuksen kirjoitti Natalia
Tämän päiväinen ratsukko onkin minulle tuttu sillä olin jo aiemmin käynyt valmentamassa Ceryä ja Absolemia. Aloittelimme valmennuksen tekemällä pysähdyksiä, käynti-ravi siirtymiä sekä tempon vaihdoksia. Ori ei oikein alkuun keskittynyt ratsastajan antamiin apuihin ja homma oli hieman häseltämistä. Pysähdykset onnistuivat loistavasti mutta liikkeelle lähtö oli ajoittain vauhdikasta ja hevonen meinasi painella suoraan raville. Pidätteillä ja oikeilla avuilla Absolem saatiin pikkuhiljaa keskittymään. Hevonen alkoi kulkea mukavan rennosti ja siirtymiset menivät lennokkaasti mutta siististi. Lisätyssä ravissa ori meinasi edelleen rikkoa laukalle mutta muuten se toimi aika mallikkaasti. Loppuun annoin parivaljakon vielä ottaa vähän lisävauhtia ja ottaa nopeatempoisempaa laukkaa pitkillä sivuilla. Absolem pidensi keveän näköisesti askeleitaan mutta meno näytti silti hallitulta. Muutaman laukkapyrähdyksen jälkeen päästin ratsukon loppuverryttelemään.
Valmennuksen kirjoitti Natalia
Sain tänään valmennettavakseni Ceryn ja Absolemin jotka olivat jo verryttelemässä maneesissa kun saavuin paikalle. Seurasin ratsukon menoa hetken aikaa ennenkuin hyppäsin mukaan remmiin. Otin ratsukon ensin keskelle keskustelemaan mitä tänään tehtäisiin ja päästin heidät sitten takaisin kiertämään uraa. Alkuun otimme vain taivutuksia ja väistöjä sillä ori heitteli päätään aika reippaasti eikä oikein keskittynyt työntekoon. Ratsastaja sai tehdä paljon töitä jotta saisi hevosen keskittymään. Pistimmekin hevoseen vähän vauhtia kun hommat alkoi jo sujua käynnissä ja siirryimme ravityöskentelyyn. Abrolem alkoi jo rauhoittua ja meno alkoi näyttämään pikkuhiljaa GP tason ratsukolta. Otimme loppuun vähän vielä laukassa vaihtoja jotka sujuivat mielestäni erittäin hyvin. Hevonen liikkui jo rennosti ja valmennuksen aikaiset harjoitukset sujuivat hyvin joten päästin ratsukon pikkuhiljaa loppuverryttelemään.
Valmennuksen kirjoitti Natalia
Aloitimme Absolemin kanssa tänään alkulämmittelyt erilaisilla siirtymisillä ja kiemuraurilla. Heti alusta asti ori vaikutti siltä, että se lähtisi viemään ratsastajaa minä hetkenä hyvänsä, mutta hiljalleen verryttelyjen aikana se rentoutui hyvin ratsastajan alle. Päivän aiheena oli laukkatyöskentely, ja lähdimme aloittamaan harjoitukset perinteisillä laukkaympyröillä sekä laukkakahdeksikolla. Absolem vaikutti omaavan todella hyvän tasapainon vastalaukassa, ja ratsastaja tuki tätä hienosti ohjilla. Teimme hetken aikaa laukanvaihtoharjoituksia suoralla niin, että vähensimme askelmäärää joka kierroksella. Viimeisenä ratsukko kulki halkaisijan upeasti vaihtamalla laukkaa jokaisella askeleella. Koska laukkaharjoitukset sujuivat niin hyvin, lähdimme lopussa työskentelemään vielä puolipiruetin ja kokonaisen piruetin kanssa. Alku tuotti orille hieman ongelmia, ja se meinasi jopa hermostua tehtävän pitkittymisen vuoksi, mutta lopulta rauhoittui, kun piruetti saatiin toimivaksi. Annoin ratsastajalle luvan siirtyä käyntiin pitkin ohjin ja taputtamaan Absolemia kaulalle kiitokseksi hienosta valmennuksesta.
Valmennuksen kirjoitti Jenny
Työstettiin Ceryn ja Absolemin kanssa tänään siirtymiä ja väistöjä, sisällyttäen keskihalkaisijalta pitkille sivuille toteutettaviin väistöihin aktiivisesti siirtymiä. Aivan alkuun ratsastaja sai työstää ravia itsenäisesti ilman jalustimia, jotta istunta saatiin edesauttamaan hyviä väistösuorituksia. Teetin ratsukolla monia eri variaatioita väistöistä, esimerkiksi laukan ja ravin vaihteluita väistön aikana toteuttaen. Edellisen valmennuksen jälkeen, oli jo orista jäänyt hyvä maku ja se kyllä vahveni tämän päiväisen työskentelyn jälkeen. Jokainen askel oli selkeästi sekä ratsastajalla että hevosella hallinnassa. Ratsukolta löytyi oikein hyvä yhteinen määrätietoisuus ja molemminpuolinen luotto, joka kyllä heijastui työskentelyyn erinomaisesti. Väistötehtävien jälkeen teetin ratsukolla perinteistä laukanvaihtotehtävää, jossa pitkille sivuille sijoitettiin vaihdellen kahden ja neljän askeleen laukanvaihtoja. Lyhyillä sivuilla tehtiin pysähdys ja uusi laukannosto. Työskentelyssä oli jälleen se sama hallittu ote, joka oli havaittavissa jo väistöjen parissa.
Valmennuksen kirjoitti Jenny
Aloitimme Absolemin kanssa tänään alkulämmittelyt erilaisilla siirtymisillä ja kiemuraurilla. Heti alusta asti ori vaikutti siltä, että se lähtisi viemään ratsastajaa minä hetkenä hyvänsä, mutta hiljalleen verryttelyjen aikana se rentoutui hyvin ratsastajan alle. Päivän aiheena oli laukkatyöskentely, ja lähdimme aloittamaan harjoitukset perinteisillä laukkaympyröillä sekä laukkakahdeksikolla. Absolem vaikutti omaavan todella hyvän tasapainon vastalaukassa, ja ratsastaja tuki tätä hienosti ohjilla. Teimme hetken aikaa laukanvaihtoharjoituksia suoralla niin, että vähensimme askelmäärää joka kierroksella. Viimeisenä ratsukko kulki halkaisijan upeasti vaihtamalla laukkaa jokaisella askeleella. Koska laukkaharjoitukset sujuivat niin hyvin, lähdimme lopussa työskentelemään vielä puolipiruetin ja kokonaisen piruetin kanssa. Alku tuotti orille hieman ongelmia, ja se meinasi jopa hermostua tehtävän pitkittymisen vuoksi, mutta lopulta rauhoittui, kun piruetti saatiin toimivaksi. Annoin ratsastajalle luvan siirtyä käyntiin pitkin ohjin ja taputtamaan Absolemia kaulalle kiitokseksi hienosta valmennuksesta.
Valmennuksen kirjoitti Jenny
