Kuvat © Tomasz Siergej
täyttänyt kolme vuotta 05.01.2014
tämä on virtuaalihevonen, eli kaikki materiaali tällä sivulla on täysin keksittyä

Manhattanin eli "Amandan" luonne edellisen omistajan kuvailemana...

Amanda muistetaan tallilaisten kesken aina sinä kujeilevana tyttövarsana, joka oli aina ärsyttämässä isompiaan jättäen täysin huomioimatta oman pikkuruisen kokonsa tallin suurimpiin tammoihin verrattuna. ‎Nykyään neiti kuuluu kokonsa puolesta itse tallin suurimpiin tammoihin, mutta luonne sillä on edelleen kuin 1-vuotissyntymäpäivänään.

Amanda on hyvin leikkisä hevonen, eikä ole mitään syytä kitkeä siitä kaikkea viatonta kujeilua pois. Raja leikin ja huonon käytöksen välillä täytyy olla kuitenkin selvä, sillä Amanda huomaa hyvin nopeasti päässeensä niskan päälle ja hyödyntää tilannetta aina röyhkeästi. Usein sen käytös muuttuu pienestä tönimisestä ja steppailusta luimimiseen ja irvistelyyn hyvin nopeasti, joka on herättänyt keskustelun mahdollisesta mielialanaaltoiluhäiriöstä. Usein kuitenkin päädytään tulokseen, että Amanda on vain liian nainen käyttäytyäkseen saman kaavan mukaan liian pitkän ajanjakson ajan. Oikuttelustaan huolimatta Amanda on oikeasti hyvin hurmaava tapaus; se jaksaa edelleen innostua asioista varsan tavoin ja juuri kun luulet tuntevasi kaikki sen temput läpikotaisin, se nappaa sinua ja housunlahkeesta kiinni ja humps - olet selälläsi maassa. Parasta on kuitenkin, kun astelet aamulla sen karsinan ovelle ja se tervehtii sinua matalalla hörähdyksellä ja pienellä tönäisyllä rintaan, valmiina leikkimään mitä tahansa leikkiä, minkä olet sille täksi päiväksi valinnut.

Selästä käsin Amanda voi olla aluksi hieman hankalan tuntuinen. Se vaati määrätietoisen ratsastajan, joka kertoo sille heti alusta lähtien mitä tehdään ja missä tahdissa. Muuten se karkaa tilanteesta kiemurtelemalla ja juoksemalla täysin alta. Vakaan ratsastajan kanssa se osaa rentoutua ja alkaa nopeasti koota itseään parempaan muotoon. Vanhemmilta perityt lahjat kouluratsastukseen näkyvät juuri sen muodossa ja rennossa tyylissä kulkea apujen alla. Esteillekin Amandalta löytyisi ponnistusta, mutta ahkerasta harjoittelusta huolimatta se jää tuntuu jäävän ihmettelemään hypyn jälkeen, kun pitäisi kulkea hypystä seuraavaan ilman suurempia häiriötekijöitä. Maastossa neiti on oppinut kulkemaan todella varmasti, tosin pelottavan paikan tullen niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin sillä on tapana vetäistä lyhyt laukkaspurtti, joka rauhoittuu nopeasti. Tämän jälkeen sen voi ohjata takaisin pelottavaan paikkaan, jolloin se on jo ihan korvat höröllä tutkimassa möröksi luultua kiveä tai mikä ikinä sen alunperin säikäyttikään.

Kilpailupaikkojen hulina jaksoi ihmetyttää tätä kisaratsuksi syntynyttä tammaa vain muutaman ensimmäisen kerran ajan. Nykyään se kävelee traileriin tietäväisenä ja astuu kisapaikalla rauhallisesti ulos. Se ei piittaa vastata muiden hevosten tervehdyksiin vaan tuntuu käyttäytyvän tavallistakin rauhallisemmin, ikään kuin se tietäisi, että nyt pitää keskittyä. Samalla tyylillä se kulkee radallakin, pörhistellen tuomaripäädyssä melkein liiallisuuksiin asti. Monet kotikentällä vähän vaikealta tuntuneet asiat jotenkin vain loksahtavat kohdilleen, kun Amanda pääsee esittelemään taitojaan yleisön edessä.